Turpeen käyttöä pitää lisätä lämmöntuotannossa

0

Kauhajoen Lämpöhuolto Oy:n toimitusjohtaja yli-insinööri Heikki Vesalalla on selkeä viesti. Suomessa pitää lisätä turpeen käyttöä lämpöenergiatuotannossa. Turve on kotimainen ja uusiutuva luonnonvara, jota Suomessa käytetään aivan liian vähän.

Lämmitysenergian tuottaminen on Suomen olosuhteissa välttämätöntä kylmän vuodenajan vuoksi. Kotien ja kiinteistöjen lämmityksessä olennaista asiakkaan kannalta on lämpöenergian hinta. Kauhajoella kaukolämmön tuottaminen on ratkaistu kotimaisen turpeen polttamisella, joka on osoittautunut kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi.

– Turvetta on Pohjanmaalla ja Kauhajoen pinta-alasta suuri ja merkittävä osuus, Vesala kertoo.

Suolta nostetun turpeen käyttö takaa Kauhajoen seudulla energian tarpeen sadalle vuodelle, turpeen luonnosta otetun hyötykäytön ollessa viiden prosentin tasolla. Palaturpeella on hyvä toimitusvarmuus ja poltettavan materiaalin saatavuuden turvaa Vapo Oy.

30 vuoden lämpöosaamista

Heikki Vesala on työskennellyt Kauhajoen Lämpöhuolto Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 1983. Nykyisin yritys on täysin Kauhajoen kaupungin omistama.

Vesalan kehitystyön jälki näkyy Vespe Seperate Pipes- savukaasujen lauhdutusjärjestelmässä, joka pudistaa voimalan piipusta nousevan savun puhtaaksi. Vesala on kehittänyt lämpövoimalaan myös turpeen esikuivausjärjestelmän, jossa laitoksen omaa hukkalämpöä käytetään palaturpeen kuivaamiseen. Kuivana kaasutettu turve tuottaa enemmän energiaa.

– Me poltamme turvetta, mutta ei saastuteta ympäristöä, Vesala sanoo.

Polttamalla turvetta voidaan jättää kaatamatta ne puut, jotka voivat ottaa vastaan turpeen poltossa syntyneen CO2:n eli pähkinänkuoressa:

– Tuotettaessa turpeella lämpöä syntyy C02.

– Puu kasvaessaan käyttää fotosynteesin myötä CO2.

– ”Pystyyn jätetty” puu käyttää CO2 enemmän kuin mitä turvetta poltettaessa syntyy (oletuksena puulla ja turpeella ko. tapauksessa sama energiasisältö).

– Eli CO2 pitoisuus ei lisäänny tuotettaessa lämpöä turpeella puun sijasta.

– Huom! Turvesuo tuottaa CO2 ja metaania hallitsemattomasti koko ajan.

Suomen kulta makaa suolla

Heikki Vesala laskee, että turpeen sijaan puuta ja haketta polttamalla yrityksen energiatuotannossa hiilidioksidipäätöt kasvaisivat 45 vuoden ajan. Vasta 68 vuoden kuluttua puuta polttamalla Kauhajoen päästöissä oltaisiin tasoissa turpeen päästöjen kanssa. Suomen kulta on siis edelleen puussa, jota pitäisi Vesalan mukaan viedä maasta ulos pitkälle jalostettuna, eikä raakapuuna. Suomen todellinen rikkaus on kuitenkin soissa.

– Me makaamme turvesuon päällä, kuten norjalaiset öljyn päällä. Meidän pitää hyödyntää se niin kauan kuin sitä riittää.

Turvesoiden käyttöä ei kannata pelätä, koska suot voidaan turpeen käytön jälkeen maisemoida moneen eri suuntaan, joko lintukosteikoiksi, metsiksi tai vaikka hyötykäyttöön viljelymaaksi.

– Pohjanmaan Lakeuksilla on vain suota ja peltoa, vähemmän metsää.

Yritys kehitti savukaasujen puhdistusjärjestelmän

Kauhajoen Lämpöhuolto Oy:n kaltaisia lämpövoimaloita on Suomessa Ilomantsissa, Kiteellä, Jalasjärvellä ja Kokemäellä. Polttoaineen kaasuttaminen ja kaasun polttaminen energiaksi on kuitenkin vanha keksintö. Kauhajoen laitoksen tekee ympäristölle ystävälliseksi savukaasujen puhdistusjärjestelmä, joita yritys myy myös muille laitoksille.

– Paimiossa ja Liedossa on rakennettu pesuri meidän tyypillä, Heikki Vesala sanoo.

Kauhajoen Lämpöhuolto sijaitsee Kauhajoen keskustan tuntumassa, ja niin sijaitsevat myös yrityksen asiakkaat, joita on noin 500. Yritys on kaupungin kaukolämmön toimittaja sekä kaukolämpöverkon ylläpitäjä.

Kylmät talvet jatkuvat

Maamme talvet ovat edelleen kylmiä ja Suomessa tarvitaan lämpöenergiaa asuntojen sekä kiinteistöjen lämmitykseen. Kauhajoen Lämpöhuolto on tarkkaan laskenut reviirin, jonne kannattaa lämmönjakoverkkoa laajentaa. Kauhajoella asukkaat haluavat liittyä kaukolämpöverkkoon, koska tarjolla on edullisin lämmitysvaihtoehto

– Tulevaisuus näyttää valoisalta, toimitusjohtaja sanoo tyytyväisenä.

Vesalan mukaan kaukolämmön ainoa varteenotettava kilpailija on maalämpö, joka kuitenkin tarvitsee sähköä.

Poliittinen päätöksenteko turpeen puolelle

Heikki Vesala haluaa välittää maamme päättäjille viestin, että nyt on otettava järki käteen. Omat energiavarat pitää valjastaa käyttöön. Vesalan mielestä turve on hyvä polttoaine.

– Se on edullinen ja kaksi kertaa tehokkaampaa kuin puu.

Oleellista turpeen polttamisessa on se, että palaturvetta pitää ennen polttoa kuivata riittävästi, jotta hiilidioksidipäästöt pienenevät. Onnistuneen lämmön talteenoton vuoksi Kauhajoella kuivataan turvetta samassa tahdissa kuin sitä käytetään.

– Panostamalla polttoaineen laatuun, pystymme pudottamaan 15 prosenttia CO2-päästöjä.

Vuonna 2010 Kauhajoen Lämpöhuolto Oy:n liikevaihto oli 3,7 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 yritys täytti 30 vuotta. Vuonna 2011 yritys sai Suomen Kaukolämpö Oy:n myöntämänä Energiahippu-palkinnon, joka oli huomionosoitus lämmöntuotannon hyötysuhteen parannustyöstä sekä ilmansuojelusta.

Yhteystiedot

Kauhajoen Lämpöhuolto Oy

Osoite
Teknologiapuisto 1/43
61800 KAUHAJOKI

puh.
0207 459 770

fax
0207 459 773

email
toimisto@lampohuolto.fi

www.lampohuolto.fi

Share.