Hyviä uutisia: suomalaisyrityksille sataa tilauksia | Kauppalehti

0

Suomalainen teknologiateollisuus on saanut syksyn aikana joukon suuria tilauksia.

 Wärtsilä-konserni, joka tunnetaan laivateknologiastaan, voitti sadan miljoonan euron moottori-tilaukset Yhdysvalloista. Kaasua polttavat moottorit auttavat pitämään tasaisena energiatuotannon, joka käyttää lähteenään aurinkovoimaa. Wärtsilä on hankkinut muitakin voimalatilauksia.

Valmet myy historiansa ensimmäisen jätevoimalaitoksen Kiinaan. Yhtiö ei julkista tilauksen arvoa. Uusi voimalaitos käyttää polttoaineena 350 000 tonnia jätepolttoainetta sähkön ja lämmön tuotannossaan.

Metso-konserni voitti merkittävän tilauksen maailman suurimmalta kuparintuottajalta, chileläiseltä Codelcolta. Yhtiö suunnittelee ja toimittaa laitteet sekä materiaalit 12 maanalaiselle murskausasemalle. Tilaukseen kuuluu toistakymmentä leukamurskainta, 20 syötintä ja 20 kuljetinta, mikä nostaa kaupan yhdeksi Metson murskainpuolen suurimmista. Projekti jatkuu vuoteen 2020 asti.

 Huhtamäki, joka tunnetaan pakkauksistaan, investoi Kiinaan ja laajentaa tuotantoyksikköään noin 15 miljoonan euron investoinneilla. Konserni perustaa myös uuden tuotantolaitoksen Yhdysvaltain länsirannikolle. Kokonaisinvestointi ylittänee sata miljoonaa euroa.

”Negatiivinen Suomi-asenne vaatii muutosta”

Yritysnäkökulmasta on vaikea ymmärtää Suomessa vellovaa negatiivisuutta, sanoo Valmetin toimitusjohtaja Pasi Laine.

Valmet lukeutuu insinöörien ja tehdasväen suuriin työllistäjiin Suomessa, jonka taloutta leimaa jo miltei pysyvä pessimismi tai paremminkin apatia. Monet ovat heittämässä hyvästejä koko kotimaiselle teolliselle tuotannolle. Pasi Laine korostaa vastavedoksi teollisuuden merkitystä tuotekehitykselle ja koko kansantaloudelle.

”Suomen on pidettävä kiinni teollisesta tuotannostaan, sillä tehtaat turvaavat samalla tuotekehityksen säilymisen kotimaassa. Ilman teollista tuotantoa Suomi ei yksinkertaisesti menesty. Yhtenä esimerkkinä teollisuuden pärjäämiselle voi pitää Saksaa, joka on pitänyt huolen tuotannostaan”, Laine sanoo.

Yritysnäkökulmasta on Laineen mukaan vaikea ymmärtää laajalle levinnyttä negatiivisuutta. Todellisuudessa Suomella on paljon vahvuuksia, jotka tukevat tuotantoa ja uusia teknologisia innovaatioita.

”Valmetillakin on erittäin osaavaa väkeä, hyvät alihankkijat ja yhteistyökumppanit.”

Valmet sysää omalta osaltaan pessimismiä romukoppaan vahvistuvilla tilauskertymillään. Yhtiö nappasi muun muassa suuren kattilatoimituksen, joka tuo paljon töitä esimerkiksi Tampereelle. Kannattavuuskin on parantunut viisi vuosineljännestä peräkkäin.

Laine nostaa esiin vääristyneen kuvan, jossa valtion talous ja yritykset menevät sekaisin.

”Julkinen kuva Suomesta on erilainen verrattuna siihen, miten tilanteen näkee yritysten kautta. Yritykset pärjäävät aivan kohtuullisesti ja ilmapiiri on mielestäni hyvä yrityskentässä. Jos valtion taloudella meneekin huonosti, ei se välttämättä päde yrityksiin.”

Hallitus sai kovan punnerruksen jälkeen kasaan kilpailukykypakettinsa, joka aiheutti kovaa vääntöä ay-liikkeen ja työnantajien kesken. Dramatiikkaa on riittänyt julkisuudessa. Laine ei itse toimitusjohtajana tunnista sellaista ilmiötä, että avoin keskustelu olisi saanut säröjä.

”Valmetissa osapuolien kesken ei ole vallinnut turhanaikaista riitelyä. Hyvä ilmapiiri tarkoittaa, että teemme yhdessä töitä. Työn kulttuurissa on jo tapahtunut muutos, joka on mielestäni edennyt positiiviseen suuntaan.”

Laineen mielestä Suomen palkkataso ei ole ongelma globaalin yhtiön menestymiselle.

”Valmet löytää kyllä työkaluja kannattavuuden parantamiseen. Kustannusongelma on relevantimpi etenkin alihankkijoille, jotka myyvät työtään ja tuotteitaan suuremmille tilaajille. Alihankinnassa kustannustaso on ratkaiseva. Teollisuudelle on ensiarvoista, että Suomen alihankinta pysyy hengissä ja kilpailukykyisenä.”

Valmet työllistää kotimaassa noin 4 500 henkilöä ja globaalisti yhteensä 12 500.

”Nykyinen negatiivinen Suomi-asenne vaatii korjausliikettä. Mutta on selvää, että valtion talous on liian iso. Se on ongelma, kuten liian suureksi paisunut työttömyys”, Laine tiivistää.

Alkuperäinen artikkeli: Kauppalehti

Share.